Näinhän minä Runtin ta..., « Blogi « Aethon « Yhteisö « Aapeli

Olin tossa pihalla istumassa mun lempi kiven päällä toissapäivänä ku naapurin mummeli tuli huutamaan kuinka oravat oli valloittunut sen talon. No eihän siinä muuta voinu ku mennä mummon perässä kattomaan mitä siellä oli käyny, ku eihän se muuten hiljentyny. Mummo jäi puun taakse piiloon ku ei se uskaltanu tulla lähemmäs niitä oravia. Ne ois kuulemma voinnu vaikka syödä sen peruukin.
Menin sitte sinne talolle ja katoin ikkunasta sisään, mutta eihä sieltä mitää nähny ku oli niin likaset ikkunat. Huusin mummolle että vois pestä niitä ikkunoitansa välillä, mutta se vaan sano että se oli niitten oravien vika. Kuulemma ne halus olla omassa rauhassa siellä talossa ja sen takia ikkunat liannu ettei kukaan nää sisään.
No aukasin sitte oven hitaasti, mutta yhtäkkiä lensin selälleen siihen maahan ku siperiankarhu jyräs sen oven niin kovalla voimalla auki. Kattelin sitä karhua siinä hetken ku selällään makasin maassa, ja jotainhan se siinä karju ja mylvi. No hyppäsin sitte sen selkään nopeesti ja peitin sen silmät käsilläni, niin eihän se mitään nähny ja lähti juoksemaan ympyrään ja mähän siellä sen selässä tietenki viel olin. Vähän aikaa ku se oli juossu ni ajattelin että emmä kyl enää kauaa jaksa pysytellä sen selässä, mutta sitte se juoksikin suoraan päin kiveä. Siihenhän se sitten pyörty ja aattelin että tästähän saakin mukavan lemmikin itelleni.
Heitin vaa karhun selkään ja kerroin mummolle että ei sillä mitää oravia ollu ku vaan tää karhu. Mummo alko huutamaan että senkin runtti! En tiiä mikä sille tuli mutta päätin sitte antaa sille karhulle nimeks Runtti. Näin elimme taas elämämme loppuun onnellisesti.